Ajankohtaista

13.12.2015


Havaintoja syksystä 2015

 

Syksyn alkaessa jäsentelin työtäni

• johtamisen ja esimiestyön valmennukseen
• työyhteisövalmennukseen
• laadunkehittämisen koulutukseen ja ohjaukseen
• työnohjaukseen eri ammattilaisille ja ammattiryhmille ja
• johdon työnohjaukseen

 

Näin syksy 2015 pääpiirteissään toteutuikin ja samalla se nosti esille tärkeitä asioita niin koulutuksen, valmennuksen kuin työnohjauksenkin merkityksestä.
Kuvaan tässä yleisellä tasolla niitä havaintoja, jotka olivat yhteisiä työstä, työyhteisöstä ja työskentelytavasta riippumatta. Keskeisin havaintoni on tämän hetken työn tekemisen vaativuuden ja yhdessä onnistumisen haasteiden korostuminen. Olen hyvin kiitollinen siitä, että minulla on ollut tilaisuus jakaa ja nähdä läheltä todellisia ja erittäin vaativia työtilanteita. Olen kokenut työni hyvin merkitykselliseksi ja siten myös mielekkääksi. Jokaiseen päivään on mahtunut vilpitön ihailuani siitä, miten taitavia ja vastuuta kantavia ihmisiä työpaikoilla onkaan.

Ammattiryhmille suunnatussa työnohjauksissa ryhmä toisensa jälkeen joutui ponnistelemaan niin työn vaativuuden, aikataulujen kuin nopeasti muuttuvien tilanteiden ristipaineessa. Erityisesti ammatillinen ja ammattieettinen ote edellyttivät tekijöiltä hyvin määrätietoista ja rohkeaa otetta, josta koko yhteisön on tietoisesti kannettava vastuuta. Havaintoni on, että työyhteisöissä ammattiryhmät tarvitsevat yhteistä aikaa, jotta heillä olisi mahdollisuus tunnistaa asioita, jakaa kokemuksiaan ja ajatella yhdessä. Näin he pystyvät toimimaan ammatillisesti tietoisemmin, vapautuneemmin ja tietoisina siitä, että jokaisen työlle on yhteisöllinen tuki.

Työn mielekkyys ja työn hyvä hallinta korostuivat myös johdon työnohjauksissa. On tyypillistä, että johto työskentelee jatkuvassa kiireessä ja kovassa paineessa. Mitä enemmän johtamiseen kohdistuvia vaatimuksia on, sitä enemmän johtaja vaatii itseltään. Virheitä ja epäonnistumisia työssä ei sallita. Yhteisöllinen tuki ei aina yllä johdolle.
Tavallisesti johtaja voi keskustella suoriutumisestaan ja hyvinvoinnistaan vain ulkopuolisen kanssa. Tämän vuoksi johdon työnohjauksessa tulee olla riittävästi tilaa esimiehelle itselleen, mutta ymmärrystä myös johtamiselle. Johdon työnohjauksessa on erityisen tärkeää hahmottaa johtamisen kokonaiskuva, jotta ohjauksessa voidaan yhdessä paremmin tunnistaa, mikä on olennaista ja mikä kaikkein tärkeintä. Tästä voit lukea lisää artikkelistani Johdon työnohjaajat ry:ssä Johdon työnohjaus laadun näkökulmasta 19.10.2015.pdf

Johtamisen ja esimiestyön valmennus, jossa olen ollut mukana, on tiiviisti kytkeytynyt kunkin osallistujan omaan työhön. Koulutukset ovat työelämäpainotteisia ja edellyttävät todellisten johtamistyöhön liittyvien asioiden tarkastelua. Useimmilla osallistujilla oli kokemus, että esimiestyöhön heijastuvat tällä hetkellä alati vaihtuvat määräykset ja ohjeet, jotka tuntuvat heistä epäoleellisilta ja usein ehkä siksi vaikeaselkoisilta, ja joita on vaikea soveltaa. Yleistä myös on, että selvitykset, valmistelut ja erilaisten hoidettavien asioiden määrä, niihin asetetut aikataulut ja tietojärjestelmien kirjo vievät liian paljon aikaa. Esimiehet kokivat, ettei esimiestyöhön ja yhdessä työskentelyyn riitä tarpeeksi aikaa. Usein työpäivät venyivät, tehtävät siirtyivät ja keskittymistä vaativat asiat oli pakko hoitaa pintapuolisesti.


Toisaalta, mitä enemmän työn negatiiviset ilmiöt huolettivat, sitä selkeämmin hahmottui osallistujille se, miten töitä ja työyhteisöä tulisi näissä tilanteissa johtaa, mikä on oleellista ja mikä merkitys organisaatiossa kautta linjan on hyvällä johtamisella. Ymmärrys hyvästä johtamisesta, työn merkityksen ja mielekkyyden yhteensovittamisesta alkoi ohjaaman ajattelua.

Yleisesti työyhteisöjen valmennuksissa ja ohjauksissa on ollut havaittavissa yhä enemmän stressiä, väsymystä ja neuvottomuutta. Työyhteisöt, jotka ovat aiemmin olleet hyvin toimivia, ovat tarvinneet valmennusta uudessa hämmentävässä tilanteessa. Yhteinen keskustelu ja tilanteen tunnistaminen on kyettävä tekemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta yhteisö voi itse omalla toiminnallaan muuttaa tilannetta. Yhdessä onnistumisen haaste ei ole helppo, mutta mahdollinen ja aina yhteisölle merkittävä onnistumisen kokemus.

Työyhteisöjen ajautumisesta yllättäviin tilanteisiin ja pitkäaikaisen stressin vaikutuksista ajan tautina on kirjoittanut Jokiniva (2015), jossa hän viittaa mm. kognitiivisiin aivotutkimuksiin Helsingin yliopistossa. On näet havaittu, että tehokkuutta edistävä positiivinen stressi voikin muuttua negatiiviseksi stressiksi ilman, että sitä aina tiedostamme. Kun pitkäaikainen negatiivinen stressi alkaa kuluttaa voimavarojamme, emme pysty sitä aina työn vaatimusten keskellä säätelemään. Tästä seuraa, että stressireaktion alaisuudessa suunnitelmallisuus ja oman käytöksen kontrolli vaikeutuu; aivojen toiminnanohjausjärjestelmä ja kognitiiviset toiminnat heikentyvät. Työyhteisössä tämä voi ilmetä mm. oman edun tavoitteluna ja joustamattomuutena, yleisenä hermostuneisuutena, ärsyyntymisenä ja ahdistuneisuutena.

Hyvä työsuoritus ja yhdessä työskentely edellyttäisivät hyvää stressinhallintaa. Tätä Jokiniva tuo esille mm. painottamalla pysähtymisen, levon ja rentoutumisen merkitystä. Kun työn, levon ja työn mielekkyyden tasapaino löytyvät voi ihminen hänen mukaansa osoittaa työssään joustavaa ja ennakoitavaa käytöstä. Tuolloin hänellä riittää tarkkaavaisuutta ja herkkyyttä myös toisten tunteille, hän toteuttaa eettisiä ja kaikkia tilanteen osapuolia huomioivaa käytöstä, on johdonmukainen ja päämäärätietoinen.

Laadunkehittämisen ohjaus ja valmennus on ollut kuluneen syksyn aikana erittäin palkitsevaa. Syksyä voisi luonnehtia osaltani erityisesti arviointiosaamisen valmennukseksi. Arvioinnin merkitys eri organisaatioissa on lisääntynyt merkittävästi, erityisesti organisaation oma henkilöstö on valmentautunut tekemään omaa sisäistä arviointia, jotta arvioinnin avulla voitaisiin tunnistaa ja kohdentaa kehittämistyö mahdollisimman oikeisiin asioihin. Tehtävänäni on ollut valmentaa arvioijia ja luoda koulutuksen / valmennuksen avulla organisaatioon yhtenäinen arviointikäytäntö.
Arvioinnit tulee aina toteuttaa niin, että se vakuuttaa kaikki osapuolet arvioinnin merkityksestä ja toteut-tamisen eettisyydestä. Arviointiosaamisen vakiinnuttaminen osaksi toimintaa tarkoittaa samalla keskustelevan organisaatiokulttuurin juurruttamista ja yhteisen ajattelun lisääntymistä koko yhteisön voimavaraksi.

Oppilaitoksille suunnatusta arviointiosaamisesta voit lukea enemmän artikkelistani. ..ArviointiosaaminenARVIOINTIOSAAMISEN MERKITYKSES¬TÄ 1.10. 2015.pdf


11.6.2015


Näkymiä syksylle 2015

 

Kotisivuillani olen jäsentänyt palveluni seuraavasti


• Työnohjaus
• Laadunkehittäminen
• Johtamisen ja esimiestyön valmennus
• Työyhteisövalmennus

Kerron tässä tarkemmin palveluistani ja tulevasta syksystä 2015.


Työnohjaukset syksyllä 2015

Kuluneen vuoden perusteella työnohjauspalveluni tulevat edelleen painottumaan johdon ja esimiesten työnohjaukseen sekä eri ammattiryhmien ryhmäohjaukseen.


Johdon ja esimiesten työnohjauksen tuki esimiestyölle on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Esimiestyön työnohjauksen fokus näyttäisi jatkuvan muutosten ja uudistusten johtamisessa.

Työnohjauksessa ohjattavien on mahdollisuus selkiyttää omaa johtamistapaa, oman vastuualueen erityistilanteita sekä tunnistaa ja jäsentää siitä kumpuavia haastavia asioita. Työnohjauksen tuella esimies voi viedä tietoisemmin läpi muuttuvia asioita, kehittyä omassa johtamistyössään, saada aikaan hyviä tuloksia. Johtamistyön hyvä hallinta auttaa koko yhteisöä kehittymään kohti terveesti toimivaa ja hyvinvoivaa työyhteisöä.

Syksyllä 2015 on minulla mahdollisuus aloittaa 1-2 uutta johdon / esimiesten työnohjausta yksilö-tai ryhmäohjauksena.


Eri ammattiryhmien työnohjauksen ensisijainen tehtävä on tukea ohjattavia perustehtävänsä toteuttamisessa. Työnohjauksessa käsiteltävät aiheet nousevat aina ohjattavien työstä ja kokemuksista. Käsiteltävät asiat harjaannuttavat tunnistamaan oman työskentelyn onnistumista mahdollistavat ja sitä estävät tekijät. Työnohjauksen tavoitteena on, että ohjattava saa aiempaa paremmin käyttöönsä ammatilliset taitonsa ja pystyy kohdentamaan ne tietoisemmin meneillään oleviin asioihin. Vahvistuva luottamus omaan osaamiseen auttaa ohjattavaa huomaaman myös muiden ammatilliset vahvuudet ja yhteistyön mahdollisuudet.

Työnohjauksen tärkeä funktio on aina tukea yksittäisen työntekijän ja koko yhteisön aikaansaannoskykyä ja hyvinvointiä.

Ammattiryhmien yksilö- ja ryhmäohjauksissa on tilaa enintään kolmelle ryhmälle syksyllä 2015. Tarpeen mukaan voin alustavasti sopia myös vuoden 2016 puolella käynnistyvistä ryhmistä.


Laadunkehittäminen

Syksyllä astuvat voimaan uudistuvat ISO 9001: 2015 ja ISO 14001:2015 standardit. Tästä seuraa, että erityisesti sertifioidut organisaatiot aloittavat laatujärjestelmiensä uudistamisen. Olen jo aloittanut ohjaustyön usean eri organisaation kanssa. Käytännössä työ tarkoittaa sekä johdon/johtoryhmän kanssa työskentelyä että koko henkilöstön valmentamista muutoksiin.

Ennakoiva ajattelutapa on hyvä lähtökohta uudistaa koko johtamiskulttuuria ja vahvistaa henkilöstön roolia taitavina laadunkehittäjinä. Valmennus on tapahtunut paikan päällä, jolloin koko henkilöstö voidaan ottaa mukaan ja valmennus on taloudellisesta ja järkevää.

Laadunkehittämisohjausta voin aloittaa sopimuksen mukaan joko aloitteleville tai laadunkehittämistä jatkaville organisaatioille, laadunkehittämisen avainhenkilöille ja koko henkilöstölle sopimusten mukaan.


Olen vastuukouluttajana myös Kankaanpään opiston laatujohtamisen jatkokoulutuksessa 22.–23.9. 20.–21.10 ja 2.12.2015 (yhteensä 5 pv). Kts. tarkemmin Kankaanpään opiston laatujohtaminen

Arviointiosaaminen voi kohdistua itsearviointiin, vertaisarviointiin tai sisäiseen auditointikoulutukseen. Arviointiosaamisesta on tullut yhä enemmän osa jokaisen työntekijän perusosaamista.

Arviointiosaamisen valmennus tarkoittaa sekä tietopuolista koulutusta että menetelmällistä valmennusta. Koulutusohjelma toteutetaan paikan päällä ja se suunnitellaan aina yhdessä johdon / johtoryhmän kanssa. Valmennus liittyy koulutusjaksojen välillä tehdyt ohjatut arviointi / auditointiharjoitukset. Harjoitukset ovat todellisia organisaation toimintaan kohdistuvia arviointeja. Koulutus tuottaa osallistujille pätevyyden toimia edustamansa organisaation sisäisinä arvioijina ja he saavat siitä todistuksen. Kuluneen vuoden aikana arviointiosaamisen koulutuksen osallistujia oli n. 150.

Syksyllä 2015 käynnistyviin koulutuksiin on tähän mennessä ilmoittautunut n. 100 osallistujaa. Tilaukset painottuvat erityisesti koulutuksen järjestäjiin. Mukana on yliopisto- ja korkeakouluopetusta, ammatillista koulutusta ja vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavia oppilaitoksia.


Uusia arviointiosaamista koskevia koulutuksia ja valmennuksia voin aloittaa loppuvuodesta 2015 ja jatkaa niitä 2016 vuoden puolella.


Johtamisen ja esimiestyön valmennus

Johtamisen merkitys ja johtamistyössä onnistuminen ovat yleisesti korostuneet. Tämä on näkynyt työssäni johdon coachingin kysynnän lisääntymisenä. Myös tutkimukset ovat osoittaneet, että esimiehillä tulisi olla johtamiseen riittävät tiedot ja taidot (=johtamiskoulutus) ja hyvä henkilökohtainen esimiestehtävässä kehittymistä tukeva ohjaussuhde. Voit lukea aiheesta lisää esim. Talouselämä-lehden artikkelista.


Johdon, johtoryhmien ja esimiestyön valmennuksessa olen huomannut, miten tärkeää on ollut, että olen voinut aiemmin toimia pitkään johtamistaidon opettajana, laatuasiantuntijana, työyhteisövalmentajana ja työnohjaajana. Onnistunut johdon coachingsuhde edellyttää kaikkia näitä taitoja.

Sopimuksia uusista valmennuksista voin tehdä syksyllä 2015 ja ne voidaan aloittaa vuoden 2016 alusta.

Esimiesvalmennusta yhteistyössä


Olen esimieskoulutuksen vastuukouluttajana (JET) Tampereella ja Helsingissä, ks. tarkemmin Kankaanpään opiston johtamiskoulutus (Helsinki).


Esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennus (EKJ) jatkuu Porin kaupungin virkamiesten kanssa. Yhteistyössä ovat mukana Suomen Kuntaliitto, Kuntatyönantajat, KEVA ja TEKES.

Katso lisää Esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennus.

Työyhteisövalmennus

Työyhteisövalmennus tarkoittaa tietyn ajanjakson kattavaa tavoitteellista työskentelyä, jossa voi olla sekä koulutuksellista, valmentavaa ja ohjauksellista ulottuvuutta. Valmennusta ovat kokeneet tarvitsevansa sellaiset yhteisöt, jotka ovat erityisen haasteellisessa tilanteessa joko rakenteiden, palveluiden tai henkilöiden vaihtuessa. Myös sellaiset työyhteisöt, jotka omista pyrkimyksistään huolimatta kokevat junnaavansa samojen asioiden kanssa ja kun samalla niiden keskinäinen yhteistyö selvästi hankaloituu.


Työyhteisövalmennuksen onnistumiseen tarvitaan selkeitä yhdessä asetettavia tavoitteita ja kaikkien osallistumista yhteiseen työskentelyyn. Työskentelyssä rakennetaan avointa, selkeää ja ennakoitavaa toimintamallia, jossa jokaisella on tärkeä rooli. Viitekehyksenä työskentelyä ohjaa tulevaisuuden työyhteisömalli, jossa yhteisö harjaantuu yksittäisistä taidoista yhä enemmän kohti tiimien, yhteisöjen ja verkostojen osaamista.


Työyhteisövalmennus voi toteutua sovittuna prosessina (= tietty ajanjakso ja sovitut tapaamiset) tai muuta työskentelyä täydentävänä (laadunohjaus, coaching) liittäen mukaan koko henkilöstön esim. kehittämispäivien yhteydessä.

Työyhteisövalmennusta koskevat aloitukset syksyllä 2015 ovat mahdollisia, toteutus vuoden 2016 aikana onnistuu vielä hyvin.

 


15.12.2014


Toisia huomioiden

Kävin Porin torilla ostamassa havupallon. Myyjällä oli myyntipaikka lähes tyhjän torin laidassa. Oli joulukuinen hämärä päivä ja pitkin toria kävi sateinen ja kylmä viima. Myyjä oli ripustanut havupallot kauniiseen riviin roikkumaan. Hän sanoi kuitenkin, että vain kaksi palloa on nyt myytävänä. Joku mies, kaksi päivää aiemmin, oli poikennut torille varannut viisi palloa ja luvannut tulla ne noutamaan seuraavana päivänä. Ei ollut miestä vieläkään näkynyt, mutta palloja rouva vaali miestä ajatellen. Kaiken varalta.
Kysyin oliko rouva tehnyt pallot itse.

- Itsehän minä, mutta oli vähällä jäädä kesken, kun käteni niin kipeytyivät, kertoi rouva käsineensä riisuen. Rautalanka ja kuusen oksat ovat tosi kovia työstää. Laitoin välillä lämpimään veteen ja sivelin kipugeeliä. Aamulla pystyin taas jatkamaan, hän selitti silmät ilosta kirkastuen.

Kädet olivat koppuraiset, iho rikkoutunut ja sinertynyt, ehkä työstä, ehkä kylmästä. Hän opasti, että palloa tulee kuljettaa varoen, vaikkakin havut ovat kyllä tuoreet, mutta kaiken varalta. Kerroin vieväni havupallon kädessäni kantaen auton takakonttiin. Rouva kertoi, että hänellä on ollut vähän vaikeuksia kuljettaa palloja linja-autossa torille, varsinkin niitä viittä varattua, edestakaisin.
Ostin häneltä pallon ja ripustin sen kotiini ulko-oven viereen roikkumaan. Aina kun lähden tai tulen kotiin, huomaan lähettäväni tälle uutteralle rouvalle lämpimiä ajatuksia.

Ajellessani kotiin ajattelin, miten työ voi joskus jättää monenlaisia jälkiä. Joskus niitä ei voi peittää, joskus voi yrittää. Työ voi kuitenkin olla niin palkitsevaa, että naarmut unohtuvat ja paranevat.
Syksyn kuluessa minulla on ollut eriomainen mahdollisuus työnohjauksissa tai eri valmennuksissa seurata ja jakaa, miten työ meihin ihmisiin vaikuttaa. Olen huomannut, että naarmut paranevat sitä paremmin, silloin, kun työllä on selkeä tarkoitus ja ihminen itse kokee tekevänsä tärkeää ja arvostettua työtä. Erityisesti minua on puhutellut ihmisten vastuullisuus ja halu onnistua työssään. Monet ovat joutuneet tekemään töitä yli ja ohi sen, mitä kohtuudella kukaan voisi vaatia, kaiken varalta. Varsinkin kuluneena syksynä, kun muutokset ja uudistukset vyöryvät voimallisesti yli alasta riippumatta.

Vielä jään miettimään, olisiko välttämättömät uudistukset mahdollista toteuttaa vielä paremmin ihmisiä ja heidän vastuullisuuttaan huomioiden? Mahdetaanko nyt huomioida kyllin hyvin se, MITEN uudistukset viedään läpi?
Lämpimästi ajattelen myös Teitä kaikkia, joiden työskentelyä olen voinut tukea ja kannustaa – ihaillen ja arvostaen, levollista joulun aikaa toivottaen.


15.11.2014


Johtamisen ei tarvitse olla yksinäistä

Olin tosi iloinen, että Slush-tapahtumassa puhunut Jorma Ollila otti esille johtamisen yksinäisyyden. Hän painotti vielä, ettei sitä monikaan usko, ennen kuin sen johtajana itse kokee. Olen itse tehnyt tämän saman havainnon vuosien varrella ja myös kuluneen syksyn aikana yhä uudelleen.

Harvoin on kuitenkaan pysähdytty kysymään, miten johtamisen ja esimiestyön onnistumista tuetaan ja miten johtamiselle on luodaan riittävät edellytykset. Mitä mahtaisikaan maassamme tapahtua, jos kaikille esimiehille mahdollistettaisiin lähtökohtaisesti johtamistyön tuki!

Organisaation menestymistä arvioidaan ennen kaikkea johtamistyön onnistumisen näkökulmasta. Jokaiselta organisaatiolta odotetaan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja juuri johdon tulee voida osoittaa miten suoritteet, laatu ja kilpailukykyisyys ovat kehittyneet. Johtamistyö ja organisaatioiden toiminta ovat kuitenkin toimialasta riippumatta ratkaisevasti muuttuneet. Johtamistyö näyttäytyy hektisenä, vaativana ja yhtäaikaisena organisaation sisäisen toiminnan moniulotteisena johtamisena ja toimintaympäristön muutoksen kanssa elämisenä. Tästä seuraa, että hallittavien asioiden määrä kasvaa ja niiden monimutkaisuus lisääntyy samalla, kun odotukset hyvää johtamista ja päätöksentekokykyä kohtaan kovenevat. Johtamisen menestymistä näyttäisi selittävän ennen kaikkea oikea-aikaisten ja kestävien ratkaisujen löytäminen.

Näkemykseni mukaan on paljon esimiehiä, joilla ei ole missään uransa vaiheessa ollut mahdollisuutta johdon työnohjaukseen, coachingiin tai muuhun taustatukeen johtamistyössään. Yleinen selitys on se, ettei siihen ole aikaa tai taloudellisia mahdollisuuksia. Huolestuttavaa asiassa on kuitenkin se, että johtamisen onnistumisen edellytyksiä ei ole kartoitettu tai edes mietitty. On myös yleistä, että johtajan tai esimiestehtävissä olevan on vaikea tunnistaa tai edes myöntää ohjauksen tarvetta.
Johtamistyön tuella tarkoitan tässä yhteistyöhön perustuvaa luottamuksellista prosessia, jossa valmentaja on ulkopuolinen ja hahmottaa organisaation kokonaisuutta eri näkökulmasta. Valmennus on johtamisen tueksi tarkoitettua, johtajan tai esimiehen työhön liittyvää sopimuksellista yhteistyötä, jolla tavoitellaan johtamisosaamisen syvällistä kehittymistä. Käsiteltävät asiat nousevat ajankohtaisista ja aidoista työtilanteista. Parhaimmillaan valmennus on vuorovaikutteista, pohtivaa ja reflektoivaa asioiden ja näkemysten jakamista. Prosessina se tarkoittaa säännöllisyyttä, jatkuvuutta ja ennustettavuutta. Valmentajan tehtävänä on tukea johtajaa fokusoimaan selkeämmin omaa ajatteluaan ja saamaan aikaan punnittuja päätöksiä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Johdon valmennukseen satsaamista perustelen vielä siksi, että on myös tutkimuksellista näyttöä siitä, miten johdon tai esimiestyön valmennuksen vaikutukset ulottuvat johtamisen kautta koko työyhteisöön. Samalla kun johdon näkemys organisaation kokonaistehtävästä selkiytyy, on yhteistyö henkilöstön kanssa parantunut ja koko organisaation kokonaisnäkemys tehtävästään jäsentynyt.


15.8.2014


Miten ristiriitatilanteista selviää?

Edellisessä blogikirjoituksessani toivoin, että kesä antaisi meille kaikille valmiuksia yhdessä tekemiseen ja erityisesti yhdessä ajattelemiseen. Jatkan nyt aiheesta, sillä yhdessä ajattelemisen taitoa olen pohtinut pitkin kesää. Niin on varmaan moni muukin seuratessaan uutisia. Ristiriidat ja jännitteet kuuluvat osaksi kanssakäymistä, eikä niiltä kukaan voi välttyä. Konfliktien keskellä kaikille näyttäisi olevan yhteistä se, että omat keinot konfliktin ratkaisemiseen harvoin riittävät.

Mihin sitten taito toimia katoaa? Lähtökohtaisesti työpaikoilla olevat ihmiset ovat harjaantuneet keskinäiseen kanssakäymiseen jo päiväkodissa ja kouluissa, ehkä opiskelleet sitä ammattiinsa liittyen. Kaikki tietävät, että niissä kannattaa kehittää itseään, sillä hyvät ihmissuhdetaidot ovat valtava voimavara. Kummallista kuitenkin on, että me emme saa niitä käyttöön juuri silloin, kun niistä voisi olla eniten hyötyä. On selvää, että emme halua emmekä kykene ajatuksinemme lähenemään niiden ihmisten kanssa, jotka ovat meitä kohdelleet huonosti tai loukanneet. Helpointa on ottaa tuolloin etäisyyttä, sulkea korvat, välttää tilanteita ja kohtaamisia, hakea tukea omille ajatuksille ja antaa asian olla. Ylivoimaiselta tuntuu koota itsensä, lähestyä toisia, kuunnella ja luottaa, että ratkaisu löytyy.

Johtamiskoulutusten yhteydessä tuli lukuisia kertoja esille esimiestyön edellyttämä itseluottamus. Monet kertoivat oppineensa pärjäämään kiireessä ja ammatillisesti vaativien asioiden kanssa, mutta kokivat jotenkin menettävän otteensa konfliktitilanteissa ja silloin, kun esimiehen osuutta olisi kaivattu. Kun ryhmät sitten jakoivat kokemuksiaan vaikeista tilanteista ja tavoista, joilla he olivat niitä selvittäneet, tuli esille myös ristiriitojen merkitys. Nimittäin tilanteet, joissa esimies oli rohkeasti tunnistanut ristiriitoja ja jännitteitä, reagoinut ja jaksanut luottaa ratkaisun löytymiseen, olivat olleetkin koko yhteisöä kasvattavia kokemuksia. Vastaavasti oli myös havaintoja siitä, miten sellaiset ristiriidat, joihin ei osattu reagoida tai niiden oli annettu jatkua liian pitkään, olivat vieneet työnteon mielekkyyttä ja synnyttäneet vastahakoisuutta lähes kaikkeen siihen, missä yhdessä tekemistä olisi tarvittu.

Näyttäisi siltä, että nyt jos koskaan olisi kysyntää ihmisten välisen toiminnan ymmärtämiseen ja tietoa siitä, miten ristiriitoja ja vakavampia konflikteja ratkaistaan. Konfliktien ratkaisuista on olemassa eri teorioita ja tulkintoja. Helsingin Sanomien vieraskynässä 11.8. psykiatrian erikoislääkäri Jukka Lehti korosti nopean ja rohkean puuttumisen mallia koulukiusaamisten hoidossa. Hän toi esille, että arviolta 15 % koululaista joutuu kouluväkivallan uhriksi. Kiusoittelu voi muuttua jopa tahalliseksi kidutukseksi ja aiheuttaa pysyviä häiriöitä lasten ja nuorten elämään. Kirjoitusta lukiessani jäin miettimään, miten nämä kokemukset vaikuttavat aikanaan työyhteisöissä tai muissa tilanteissa, jos omakohtaisia kokemuksia tai edes keinoja toimivista ratkaisutavoista ei ole juurikaan nähnyt tai kokenut.

Johtamistutkimuksessa on korostunut viime aikoina positiivisen johtamisen näkökulma, sillä perinteinen rationaalisuus ja ylhäältä alaspäin etenevät mallit eivät johtamisessa riitä. Työskentely epävarmuuden ja jatkuvien muutosten keskellä on lisännyt konfliktiherkkyyttä ja on todettu, että ihmiset kaipaavat selkeiden käytänteiden rinnalle enemmän läsnä olevaa, vuorovaikutteista ja kannustavaa esimiestä.

Hallinnon Tutkimus -lehdessä tutkijat Salmi, Ilkka., Perttula, Juha. & Syväjärvi, Antti (2014) tuovat esiin positiivisen johtamisen mahdollisuuksia konfliktien ratkaisemisessa. (Positiivisuuden heijasteet konfliktijohtamisessa – esimiesten onnistumiset ristiriitatilanteiden ratkaisussa. Hallinnon Tutkimus. 33(1). 21–38.). Kirjoittajat painottavat esimiehen roolin tärkeyttä ja sitä, että esimies voi omalla työllään luoda mahdollisuuksia rakentavaan konfliktin hallintaan. Esimiehen oma asenne ja rohkeus antavat mahdollisuuksia konfliktin ratkaisemiseen ja oppimiseen silloin, kun esimies johtaa tilannetta päämääränään ratkaisun löytyminen. Positiiviselta johtamiselta edellytetään myös realistista ja kokonaisvaltaista otetta. Esimiehen tehtävänä on tunnistaa ja vahvistaa hyviä toimintatapoja, mutta myös estää ei-toivottujen asioiden jatkuminen.

Johtamiskoulutuksiin osallistuneet saivat rohkeutta esimiestyöhönsä siitä oivalluksesta, että saadakseen aikaan toivottua muutosta, heidän tulee myös tunnistaa epäluottamus, kyynisyys, heikko itsetunto ja osaamattomuus. Ne kuuluvat osana kanssakäymiseen ja niihin liittyy muutoksen mahdollisuus. Mahdollisuuksien johtaminen tarkoittaa esimiestyössä vastuun ottamista myös kunkin työntekijän itsetunnon rakentumisesta. Tutkimusten mukaan työyhteisön onnistuminen korreloi selkeästi siihen, miten vahvasti ihmiset ovat oppineet luottamaan omaan ja yhdessä suoriutumiseen. On huomattu, että ihmiset, jotka luottavat itseensä, ovat hyvin taitavia – myös ihmissuhteissa.



« Edelliset 5   Seuraavat 5 »